Joulu

  Taivas on jo musta, vaikka maa onkin valkoinen. Ulkona on kylmä. Äitin mielestä pitää pukea villapaita päälle ja ne paksut rukkaset - joka aamu. Nää rukkaset joilla ei voi tehdä mitään - ei ees ottaa lapiosta kiinni. Sisällä on kuitenkin lämmintä, melkein kuumaa. Pöydällä on kynttilöitä, ja seinillä niitä meidän tekemiä tonttuja. 
  Me istutaan kaikki tässä edessä, kandessa rivissä ja mä istun Aleksin ja Iineksen välissä. Ihan liian ahdasta . Äiti ja isi istuu meidän edessä muiden äitien ja isien seassa. Osa seisoo seiniin nojaillen, kun kaikille ei oo paikkoja. Isillä on kamera. Se kuvaa mua, enkä mä tykkää siitä yhtään. Ihan tyhmää. Yritän olla katsomatta niitä, mutta en pysty pitään katsetta poissa. Äiti hymyilee, näyttää iloiselta. En tykkää tästä yhtään ja halun kotiin. Me laulettiin äsken äidin porsaista, mut mä en laulanut. En halua ja mun mielestä toi on ihan tyhmä laulu - en ymmärrä sitä; mä en ainakaan mikään porsas ole. Seuraavaks lauletaan joulupukki-laulu. Se on parempi laulu, mutta oon kyllästynyt siihenkin - kun sitä on harjoteltu niin monta kertaa. Tylsää. Eilenkin harjoittelu meni ihan pelleilyks kun ketään ei enään kiinnostanu. Opettaja suuttu ja sano et joulupukin tontut katsoo ja kuuntelee meitä, eikä se tykkää sellasista lapsista jotka ei halua laulaa kauniisti. Pitää olla kiltti. Totella. Mä oon yrittäny oppia sanat ulkoa, niin et pystyn laulaan kauniisti mukana, mut unohdan aina ne sanat. Nytkin yritän, mut ei onnistu.
  Kivempi katella ikkunasta ulos. Ikkunassa on sellasia lumihiutaleita. Me ollaan tehty niitä. Jotkut on tosi hienoja. Mä oon tehny kanssa noita, mut en niitä hienoja. Vein niitä kotiin ja äiti ripusti ne keittiön ikkunaan. Sano et mä oon tosi taitava ja että ne oli tosi kauniita. Mut ei ne ole, mä tiedän sen. Se sanoo niin vaan et mä tulisin iloiseks ja koska äitien pitää aina kehua lapsiaan. Niitä on tosi vaikee leikata, kun se paperi on sellasta ohutta, ja se repee aina ja sit pitää alottaa uudestaan alusta. Sit äiti sano et me voitas tehdä niitä kotonakin - yhdessä, mut ei me tehty, kun ei meillä oo tommosta paperia, eikä äitillä ja iskällä koskaan oo aikaakaan, nyt kun on joulu ja koko ajan pitää vaan siivota, siivota ja siivota. Ihan tyhmää.
  Nyt tuolla ulkona näkyy jotain. Joku ukko jolla on punainen takki ja punaiset housut. Onkohan sillä parta kanssa ja punainen myssy? On, sittenhän sen pitää olla... joulupukki. Muut ei vissiin oo huomannu, kun ne vaan jatkaa laulamista, ja äidit ja iskät vaan katsoo meitä kun me lauletaan. Nousen seisomaan et näkisin paremmin. On se joulupukki ja on sillä vielä säkkikin selässä, ja se tulee tännepäin. Muut näkee et mä katon jotain ja ne nousee kanssa seisomaan ja lopettaa laulun kesken. Joku huutaa "Joulupukki...." ja jonkun pikkusisko alkaa itkeä. En ymmärrä miks. Nyt se koputtaa oveen  ja jonkun iskä menee aukaiseen, ja kaikki kääntyy ovelle päin. Se tulee sisään ja mumisee jotain kilteistä lapsista ja raahaa sitä raskasta säkkiä sinne meidän eteen. Opettaja tuo sille jakkaran, mut eihän se sellasessa voi istua. Pukille pitää tuoda keinutuoli, koska sellasessahan vanhat ihmiset aina istuu. Niinkun iso-mummi. Se istu aina keinutuolissa ja kerto siitä kuinka sillon kun se oli pieni ja kaikki oli köyhiä ja ne aina söi vaan sitä puusta tehtyä puuroa. Sille pienelle jakkaralle se kuitenkin istuu ja opettaja alottaa joulupukki laulun alusta, ja nyt kaikki laulaa mukana. Mäkin yritän oikeen kunnolla. En muista sanoja mut liikutan suuta niin et se näyttäs kun mä laulaisin. 
  Laulun jälkeen se aukasee säkkinsä ja kaivaa sieltä punaiseen possupaperiin paketoidun paketin ja sanoo että paketissa Aleksi. Aleksi nousee ja hakee paketin, repii sen melkeen pukin kädestä, ja alkaa repiä paperia auki jo ennenkun se pääsee takas istumaan siihen mun viereen. Paketissa on sininen jeeppi; Land Roveri. Hieno. Seuraavaks pukki nostaa säkistä Juuson paketin, mut Juuso ei uskalla mennä sinne eteen. Sen äiti nousee ja hakee paketin pukilta ja tuo sen Juusolle. Mamis. Katson säkkiä ja ajattelen et mä en oo tollanen. Mä uskallan kyllä ite hakea mun paketin. En pelkää, vaikka lauantaina, kun oltiin ulkona tekemässä lumilinnaa niin Santun isoveli sano, että joulupukki kaappaa lapsia, ja tekee niistä joulukinkkua tonttujen pöytään. Se yrittää vaan pelotella ja luulee et mä oon ihan tyhmä - joku vauva. 
  Säkistä nousee punaisia paketteja, sinisiä paketteja ja vihreitä paketteja. Iines saa paketin kanssa. Jonkun pehmolelun. Oravan, jolla on paksu häntä ja punainen rusetti. Säkki tyhjenee ja melkeen kaikki on jo saanut paketin. Eihän se pukki vaan oikeasti ole kuullut ja nähny sitä et mä en osannut laulua? Eihän Aleksikaan eilenkään laulanu kunnolla - pelleili samalla tavalla kun mä ja kuitenkin se sai jo sen jeepin. Pukki nostaa säkistä vielä Ellan paketin ja sen jälkeen se nousee ylös ja kiittää meitä hienosta laulusta ja kehuu että ollaan oltu kilttejä. Mulle se ei sitä kuitenkaan sano, kun mä en saanu mitään. Oli se vissiin sitten niin, että jotkut tontut oli kuunnellu meidän lauluharjotuksia ja nähny sen, että mä pelleilin enkä laulanu kunnolla.